”Pikkupoikana suuri haaveeni oli tulla tähtitieteilijäksi. Syysiltoina minulla oli tapana istua pitkään puutarhakeinussamme, katsella tähtiä ja kuvitella, mitä niissä saattaisi olla.”
Kalevi Aho (s. 1949) on yksi merkittävimmistä ja monipuolisimmista suomalaisista nykysäveltäjistä. Forssasta kotoisin oleva lahjakas nuorukainen raivasi tiensä 1970-luvun mittaan suomalaisen taidemusiikin ytimeen huimaa vauhtia, ja siitä pitäen hänen teoksensa ovat nauttineet yleisön ja kriitikoiden suosiota sekä kotimaassa että ulkomailla. Aho on musiikissaan ennakkoluuloton ja utelias, ehkä juuri siksi, että ”maailma on musiikissa” - sitä on tutkittava ja sen rajattomia mahdollisuuksia on kokeiltava ja koeteltava perin pohjin. Samasta uteliaasta ja filosofisesta mielenlaadusta epäilemättä kumpuaa myös Ahon aktiivisuus yhteiskunnallisena keskustelijana ja kirjoittajana. Kirjallisuus on aina merkinnyt Aholle suunnattoman paljon, ja hän on itsekin julkaissut runsaasti esseistiikkaa ja muita kirjoituksia.
Ahon kouluaikaisen ystävän Hannu Lahtosen kirjoittama kirja tutustuttaa lukijat Ahon tinkimättömään musiikilliseen ajatteluun ja tähänastisen elämän olennaisiin vaiheisiin, jotka ovat tietenkin tiiviisti yhteydessä toisiinsa, molemmat toistaan avartaen ja jalostaen.
