Hiljainen raivo, joka valtaa suvun matriarkan hänen perheensä juhlistaessa hänen kahdeksattakymmenettäyhdeksättä syntymäpäiväänsä. Hienostuneen nuoren naisen ristiriitainen tunnevyyhti suhteessa ikääntyvään äitiinsä. Teini-ikäisen tytön pakkomielteinen pelko, että muut katselevat häntä. ”Huimaava myötätunto”, jonka sokea mies herättää nuoressa, elämässään asettuneessa kotiäidissä.
Muun muassa tällaisista aineksista rakentuvat Clarice Lispectorin Perhesiteiden novellit. Niiden henkilöt ovat usein ennen muuta mielentilojen ilmentymiä, jotka jonkin arvoituksellisen ja odottamattoman ilmestyksen johdosta ajautuvat joko löytämään jotakin itsestään tai ohikiitävästi ymmärtämään ihmiselämän perusluonnetta.
Kirjan novelleja on pidetty sekä Lispectorin tuotannon että brasilialaisen kirjallisuuden huipentumana.
